MamuKoponen

Feminatsit ja naistenvihaajat yhdistykää!

Lähes jokainen tuntee varmasti jonkun feministiksi itseään luonnehtivan henkilön, joka kokee, että patriarkaalinen kulttuuri alistaa naista niin räikeissä lainsäädännöllisissä asioissa, kuin huomaamattomissa normeihin perustuvissa kulttuurillisissa käytännöissäkin. Toisella laidalla on miesasialiike, joka kokee sukupuolensa tulevan alistetuksi ja sorretuksi samankaltaisella tavalla erinäisillä elämänalueilla. Olen toki kuullut molempien liikkeiden edustajien kertovan ajavansa molempien sukupuolten tasa-arvoa, mutta useammin kuulee feministejä kutsuttavan esimerkiksi feminatseiksi ja miesasialiikkeen edustajia jopa naisvihamielisiksi. 

Molempien liikkeiden asialistalla on erittäin tärkeitä ja hyvin perusteltuja vaatimuksia erinäisten epätasa-arvoisten seikkojen korjaamiseksi. Naisen euro on edelleen miehen euroa vähemmän. Laskutavasta riippuen kuinka paljon, mutta joka tapauksessa vähemmän. Myös lasikaton murtuminen olisi suotavaa. Miesasialiikkeen asialistalla on vähintään yhtä räikeitä epäkohtia. Vain miehet joutuvat käymään armeijan ja huoltajuuskiistoissa äiti vie lapset. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin epäkohtiin perusteet ovat hämärän peitossa tai hyvin kiistanalaisia.  

Lisäksi on asioita, jotka eivät ole kirjattu pykäliin: Kulttuuri esineellistää naisia ja länsimainen mies on identiteettikriisissä, kun saman aikaan tulisi olla maskuliininen äijä ja herkkä runopoika. Jos olet liikaa jompaakumpaa olet juntti tai homo. Listoja voisi varmasti jatkaa, mutta se ei ole tämän tekstin pointti. 

Pointti on se, että miksi tämä vastakkainasettelu eri sukupuolten tasa-arvoliikkeiden kesken? Ainut vertailukohtahan toisen sukupuolen heikkoon asemaan on toisen sukupuolen paremmat edut. Tämä on tietysti selvä juttu, mutta mitä liikkeet tekevät sitten kun toisen sukupuolen edut jossain tietyssä asiassa on saavutettu? Rinnalle ja ohi? Vai lakkautetaanko liike? Siinä on hyvä sitten. Asia on kunnossa kunhan toisella ei ole paremmin.  

Eikö olisi kaikin puolin fiksua yhdistää voimansa yhteiseksi tasa-arvoliikkeeksi, joka nostaa esille kumpaankin sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää ja toimii näiden asioiden korjaamiseksi. Toisen etu ei välttämättä ole toiselta pois, mutta tasa-arvo on taatusti kaikkien etu asiassa kuin asiassa. Näin liike kasvaisi myös suuremmaksi eri puolten yhdistäessä voimansa. Myös yksi "vihollinen" poistuisi liikkeiden huomatessa, etteivät ne todellisuudessa taistele toisiaan vastaan lainkaan, vaan vihollinen on yhteinen: Yhteiskunnan epätasa-arvoiset normit ja lait. 

Yksi hyvä esimerkki molempia sukupuolia hyödyttävästä korjauksesta olisi vanhempainvapaan vapaa jakaminen vanhempien kesken. Naisia saatetaan syrjiä työnhaussa mahdollisen perheen perustamista ja pitkiä äitiyslomia silmällä pitäen. Kun vanhemmat voisivat jakaa vapaat keskenään haluamallaan tavalla, ei perheenlisäyksen aiheuttama pitkä poissaolo töistä koskisi lähtökohtaisesti vain naisia. Miehet hyötyisivät tietysti siten, että he saisivat paremmat oikeudet viettää aikaa lapsensa kanssa. Lapsi on kuitenkin molempien vanhempien yhteinen. Mikäli vanhemmat taas eivät halua jakaa vapaitaan tasan, on se heidän asia eikä kuulu kellekään muulle. 

Sama epäkohta voi siis sortaa tai suosia eri sukupuolia eri tavoin. Epäkohtiin puuttumisen edellytys ei tietenkään tule olla se, että tilanteen korjaaminen hyödyttää molempia aina yhtä paljon, mutta näinkin voi siis olla. Kun kaikki ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla asiassa kuin asiassa, niin edut ja haitat menevät tasan. Sen jälkeen kukin voi sitten yksilötasolla tehdä valintoja suuntaan tai toiseen arvojensa ja päämääriensä perusteella lakien näin salliessa. Toisen etu voi olla toisen haitta ja toisinpäin. Kaikki eivät välttämättä ajattele armeijaan pääsyn olevan suuri etuoikeus, ja isä voi haluta pitää pidemmän vauvaloman kuin äiti, tämän halutessa tehdä töitä tai päinvastoin. Sukupuoli ei millään ilveellä voi kuitenkaan olla määrittävä tekijä näissä asioissa. 

Luulisin, että neutraalisti tasa-arvoa ajavaan liikkeeseen suhtautuminenkin olisi myönteisempää kautta rantain. On verrattain vaikeaa löytää ihmistä, joka kertoo lähtökohtaisesti vastustavansa tasa-arvoa. Kuitenkin sana feminismi nostaa monen niskakarvat pystyyn, vaikka moni feministi kertoo feminismin tarkoittavan heille nimenomaan tasa-arvon ajamista yli sukupuolirajojen. Miksi siis pilata hyvää liikettä huonolla nimellä? Kuten sanonta kuuluu: Ei nimi miestä pahenna paitsi jos on huono nimi. 

Feminatsit ja naistenvihaajat yhdistykää! 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Yhtä hyvin voisi toivoa että EU ja Venäjä aloittaisi kunnolla yhteistyöhön :)
Molemmat liikkeet ovat erimieltä asioista, kuten tuosta naisten € on vähemmän kuin miesten.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Tottahan tuo. Feminismi on aatteena vanhempi ja sen ns 3. aalto on alkanut ottamaan erikoisia muotoja varsinkin tuolla Amerikan lämmössä.
Siellä äänekkään ääripään mielestä valkoinen hetero mies on syyllinen kaikkeen, on olemassa suuri salaliitto millä naisia alistetaan ellei jopa "raiskauskulttuuri", omien mielipiteiden vastaisen väitteen näkeminen tai kuuleminen aiheuttaa post-traumaattisen stressihäiriön ja sukupuolien määrän rajoittaa vain oma mielikuvituksesi.

Tämmöiset väitteet ovat omiaan luomaan eripuraa miesliittojen ja feministien välille.

Toimituksen poiminnat